Artikkelin Helmikuu, luetut kommentit

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Mon, 07 Mar 2016 09:54:06 +0000

Meri, kiitos kommentista sinullekin. Juuri taannoin mietin, miten erilaisia, oikeastaan vastakkaisia, kommentteja Taivaslaulu on herättänyt aina riippuen tahosta, jolta ne tulevat. Lestadiolaisporukoistakin on näkynyt mediasa sekä myönteisiä että kielteisiä lausuntoja. Jos ei ole kokemusta avarasta uskonnäkemyksestä, on ehkä vaikea ottaa vastaan kirjan henkilöiden taisteluja ja ratkaisuja. Minua henkilökohtaisesti puolestaan kauhistuttaa se jyrkkyys ja kapeus, jolla k.o. liikkeen piirissä elämä rajautuu.

Kirjoittaja: meri

meri — Sun, 06 Mar 2016 16:52:05 +0000

vanhoillis-lestadiolaisuus on ulkopuolisen silmin aika hurja uskonlahko. vaimot ovat jatkuvasti raskaina ja lapsia kertyy herkästi toistakymmentä. lapset ovat jumalan lahjoja, joita ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan. totalitaarinen oikeauskoisen elämäntavan valvonta on kristuksen kirkkolain rakkaudentäyteistä toteuttamista, ja niin edelleen. isäni vanhemmat olivat lestadiolaisia ja liike on tuttu. siitäkö johtuu, että pidin taivaslaulusta aivan tavattoman paljon. ihmiset lukevat sitä varmaankin aika eri tavalla. yhdelle se voi kuulostaa lestadiolaisuuden ylistykseltä, toiselle taas kauhujuttujen kokoelmalta. uskon että kummassakin tapauksessa kirjan vangitsema tunnelma järisyttää.

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Fri, 04 Mar 2016 09:39:22 +0000

Kiitos kommentista, Annikki. (Poistin toisen. Jostain syystä jotkut kommentit jäävät odottamaan hyväksyntää ja näkyvät sen vuoksi viiveellä.) Kirjoitan lukemani muistiin itsenikin takia, mutta ilahtuisin, jos kuulisin enemmän muidenkin lukukokemuksista. Taivaslaulu on monia puhutellut. On tärkeää, että vaikeista aiheista kirjoitetaan. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen ongelma on tietty umpioituminen ja eristyminen. Yritän itse lukea monenlaista, myös omalta epämukavuusalueeltani, että näkemys elämästä pysyisi avarana.

Kirjoittaja: Annikki

Annikki — Thu, 03 Mar 2016 17:59:28 +0000

On se hienoa, kun joku osaa ja viitsii kirjoittaa arvioita toisten tietoon! Tällä kertaa Paul Auster ja Mankellin erilainen kirja mennevät etsintään. Kiitos! Minä olen lukenut Taivaslaulun ainakin kolme kertaa. Voin lukea vieläkin. Se on monikerroksinen, hieno kerronnallisesti ja sisällöllisesti.

Kirjoittaja: mm

mm — Tue, 01 Mar 2016 14:37:43 +0000

Kävin katsomassa Tampereella Taivaslaulun. Siinä oli kuvattu lopulta monenlaista armollisuutta, ei vain mustavalkoisuutta.