Artikkelin Oi aika sä entinen kommentit

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Thu, 15 Mar 2012 19:45:53 +0000

Mielen rojun raivaus on tosiaan rinnakkaistoiminto, joskus se käy myös niin päin, että tavaroita raivatessa tulee raivanneeksi tilaa mielen varastoihin. Minulle näyttää olevan vaikeampaa aloittaa mielen sisällöistä.
*
Rojun erottaminen muistoaarteista on todella vaikeaa. Ja saadakseen säällisessä ajassa raivauksen tehtyä ei ole aikaa puntaroida joka paperia huolellisesti. Moni kenties arvokaskin muisto saattaa lentää takkatulen ruuaksi. Minua on auttanut se, että kysyn itseltäni: olenko kaivannut tätä paperia/esinettä viiteen vuoteen ja ilahdunko tämän ’löytymisestä’?
*
Tämä argumentti ’kun minusta aika jättää’ on monelle muullekin kuin minulle ollut tilan loppumisen lisäksi pontimena raivausprojekteille. Viime syksynä veljen kanssa äidin ja isän jäämistöä raivatessa tajusin, että vaatetavaraa ei kukaan käytä ja sitä oli paljon, papereita vähän, niistä arvokkaat muistot helppo erottaa, mutta rojun raivaaminen oli ikävää.
*
Kiitos kommenteista erakko, Marja Leena, Ansku ja Maisakaisa (kiva tutustua!). Rojuuntuminen lienee yleisinhimillinen pulma.

Kirjoittaja: Maisakaisa

Maisakaisa — Thu, 15 Mar 2012 13:35:14 +0000

Samanlainen raivaus- ja järjestelyprojekti on minullakin meneillään, ollut jo pitkään. Kirjeet ja kalenterit päätin säästää ja tallentaa maalle ullakkovarastoon paitsi ammattiin liittyvät, henkilötietoja sisältävät vanhat paperit silppusin tietoturvasyistä. Irralliset valokuvat liimasin albumiin. Lehtileikkeitä olen arkistoinut. Kumma vain, kun tulosta ei näy. Pinoja ja sälää on niin paljon: lehtiä, käyttöohjeita, muita ohjeita, esitteitä, karttoja, kaikensorttisia muistoja… Lisää lehtiä pukkaa postilaatikosta, ja niissä mielenkiintoisia artikkeleita arkistoitavaksi… Hohhoijaa. Kukaan muu ei näiden arvoa ymmärrä kuin minä. Ja kun minusta aika jättää, armoa ei tunnettane.

Kirjoittaja: Ansku

Ansku — Thu, 15 Mar 2012 12:19:35 +0000

”Silkkaa sotaa rojuuntumista vastaan” termi on syytä ottaa käyttöön meilläkin!

Kirjoittaja: Marja Leena

Marja Leena — Thu, 15 Mar 2012 09:57:38 +0000

Muistot ovat niin tärkeitä. Ne tukevat muistelemista, valokuvat, kalenterit, teatteriesitteet ja niin edelleen. Säilytän itse tietyt muistot ihan vain itseni takia. Muistojen joukossa on sitten paljon rojuakin, jota voi heittää pois, usein matkoilta mukaan tarttunutta. Tosin itse säilytän vielä kartat, vaikka en kuunaan enää tiettyyn paikkaan matkustaisikaan, mutta annan niitä siitä tarvittaessa vaikka ystäville, kun he sinne matkustavat. Vaikeaa on selvitellä rojuja eroon muistoista, mutta kyllä se kannattaa!

Kirjoittaja: erakko

erakko — Thu, 15 Mar 2012 08:52:51 +0000

Minua helpotti kun paneuduin ensin mielen rojuuntumisen lajitteluun. Tässä järjestyksessä komeroiden ja laatikoiden ”EihänSitäKoskaanTiedäJosTarvitsen” hyödykkeistä luopuminen helpottui oleellisesti.