Artikkelin Julkirippi kommentit https://kolmashuone.fi/2011/01/10/julkirippi/ Kokemuksia, havaintoja, mietiskelyjä; runoja ja tarinoita; ihmettelyjä ja fragmentteja; luettua, kuunneltua, katseltua... Mon, 10 Jan 2011 21:53:56 +0000 hourly 1 https://wordpress.org/?v=6.5.4 Kirjoittaja: paula halmisto https://kolmashuone.fi/2011/01/10/julkirippi/#comment-1970 Mon, 10 Jan 2011 21:53:56 +0000 http://www.kolmashuone.fi/?p=2532#comment-1970 Toni Edelman asustaa Luhangan kirkonkylässä, jonne hän muutti asumaan muutamia vuosia sitten. Hän on mullistanut kylän kulttuuri-ilmeen ja synnyttänyt musiikillisen kansanliikkeen. EU-rahoituksella saatu kylätalo ei varmaan olisi olemassa ilman hänen työtään. Luhangan kyläkuoro on esiintynyt ihan Inarissa asti ja he ovat levyttäneet musiikkiansa. Kuoro on tosiaan koottu kyläläisistä. Luhangassa on asukkaita alle 900. Hänen vaimonsa tukee kaikessa miestänsä. On ollut ihmeelistä seurata tätä tapahtumakulkua ja sitä liikettä, jonka Toni ja vaimonsa Kiti ovat aikaansaaneet yhdessä kyläläisten kanssa.
Viimeisin cd-Luhanka-kotikyläni Luhangan laulajat

Pablo

]]>
Kirjoittaja: Ellinoora https://kolmashuone.fi/2011/01/10/julkirippi/#comment-1969 Mon, 10 Jan 2011 15:54:13 +0000 http://www.kolmashuone.fi/?p=2532#comment-1969 Riitta, löysit toisen näkökulman ohjelmaan: selviytymistarinan. Sekin on totta – kuten myös se, millaisena haavoittunut persoona näyttäytyy, kun hänen kasvonsa tuodaan tv-ruutuun ja mitä se voi herättää haastateltavassa itsessään jälkikäteen. Kirjoittaminen on turvallisempi tapa kertoa selviytymistarinansa, jos sen haluaa julkiseksi tehdä. Luulen myös, että tuntemattoman kohdalla katsojan on helpompi samaistua haastateltavan tarinaan kuin jos henkilö on tuttu. Jälkimmäisessä tapauksessa väistämättä ajattelee enemmän häntä persoonana ja hänen läheisiään.

]]>
Kirjoittaja: Riitta https://kolmashuone.fi/2011/01/10/julkirippi/#comment-1968 Mon, 10 Jan 2011 15:37:36 +0000 http://www.kolmashuone.fi/?p=2532#comment-1968 Koin samaisen Inhimillisen tekijän eri tavalla, en julkirippinä vaan eräänlaisena selviytymistarinana. Katsoin nauttien Toni Edelmannin haastattelun jo toistamiseen, ekan kerran viime syksynä kun kirjansa ’Lumottu maa – jokin minussa’ oli juuri ilmestynyt. Minusta toimittaja ei onkinut haastateltavastaan mitään sellaista mitä Toni ei olisi jo kirjoittanut itsestään ulos kirjaansa. Ohjelma puolustaa paikkaansa siinä mielessä, ettei koskaan ole liian myöhäistä päästä itsensä ja menneisyytensä kanssa sinuiksi.

]]>