Artikkelin Heinäkuu, Äiti kommentit

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Thu, 05 Aug 2010 17:21:39 +0000

Hyvin sanottu. Miten se kehitys harppookaan kehittäjien mielestä eteen päin, mutta ihmiset tippuu kyydistä, niin on vinhaa vauhti. Äidin kotikunnassa oli vielä kaksi vuotta sitten kunnallinen vanhainkoti hoivaosastoineen. Silloin luvattiin, että hoivaosasto hoitaa loppuun asti vanhuksensa. Sitten sairaanhoitopiiri nielaisi hoivaosastot ja niiden henkilökunnasta puolet. Tulos on kuvatunlainen. Kehitys kehittyy kehittymistään.

Kirjoittaja: Ystävämies

Ystävämies — Wed, 04 Aug 2010 14:52:25 +0000

Tulee vanhalle sosiaalityöntekijälle mieleen, että taisi sittenkin olla parempi se entinen systeemi eli kunnallinen vanhainkoti (kunnalliskoti), jossa oli yleinen osasto ja sairasosasto. Saman katon alla kumpikin, ei tarvinnut muualle lähteä. Nyt on erotettu eri paikkoihin palvelutalo, hoivakoti, tehostettua hoihoa antava hoitokoti, terveyskeskuksen sairaala ja varsinainen sairaala. Saa siinä ambulanssi kulkea, kun vanhusta viedään.

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Mon, 02 Aug 2010 10:20:04 +0000

Pompotuksena mekin olemme äidin kohdalla tilanteen kokeneet. Luopumisen tie on karua kokea ja kipeä katsella.

Kirjoittaja: seija jokilehto

seija jokilehto — Mon, 02 Aug 2010 08:26:07 +0000

Surullista. Ja samantapaista oleme kokeneet Hesassa. Äiti kuoli tammikuussa, isä heinäkuussa. Pompottelua Kustaankartanon ja Malmin/ Haartmannin sairaalan välillä. Mutta sillä erotuksella, että koska vanhemmilla oli pitkäaikaishoitopäätökset, Kustaankartanon kautta hoidettiin myös sairaalaskut.Erillisiä lisälaskuja ei siis tullut.
Onneksi molemmat saivat kuolla tutussa vuoteessaan tuttujen hoitajien hoidossa Kustaankartanossa. – Äitiä ei enää hoitotestamentin vuoksi siirretty minnekään, ja isä ehti seuraavaa siirtoa edeltävänä yönä kuolla.
Voimia luopumiseen ja suruun.

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Fri, 30 Jul 2010 19:08:21 +0000

Olen tässä joutunut miettimään: onko kuvatun kaltainen tilanne tosiaan nykyisin sääntö eikä poikkeus. Liisa, sanot, että olet kokenut vastaavaa omaistesi kohdalla. Ikävä kyllä näin siis on. Hoitoruletti pyörii ja vanhus siinä bumerangina poukkoilee, häneltä ei kysytä eikä omaisia kuulla. Missä ovat kuntien asukkaiden perusturvaoikeudet?
mm, Kelan toimista en ole kuullut elämäni (virkaurankaan) aikana yhtään positiivista kertomusta. Byrokratia tuntuu aina vain paisuvan.
Tänään päätin, että kirjoitan äidin hoitopolusta yksityiskohtaisen raportin . Joku virkavastuinen saa vastata kysymyksiimme.

Kirjoittaja: mm

mm — Fri, 30 Jul 2010 10:41:23 +0000

Tuntuu pahalta, että heikoimmat ja hauraimmat joutuvat maksamaan ns hyvinvointiyhteiskuntamme hintaa.
Täälläkin ollaan ylpeitä siitä,että sosiaali/terveysmenot on saatu pysymään pieninä. Vähentyvät hoitajatkaan eivät enää jaksa, vaan näyttävät kaatuvan saappaat jalassa. Huomaan, kuinka vaikeaa on joutua tekemään työtään huonommin kuin halua olisi.
Olen vuoden sisällä törmännyt aivan älyttömiin byrokratian kiemuroihin, kun entisestä selvästä asiasta vaaditaan nyt moninkertainen paperisota. Ystäväni terveyspuolella puhuvat samaa uudelleen järjestelyistään. Saneeraus onkin lisännyt byrokratiaa, toisin kuin puheet antavat ymmärtää.
Voimia teille kaikilla.

Kirjoittaja: Liisa

Liisa — Fri, 30 Jul 2010 09:51:32 +0000

Ikävää ja todella surullista totuutta maassamme, jota nimitetään hyvinvointiyhteiskunnaksi. Elämän loppumetreillä ihminen uuvutetaan siirtämällä häntä paikasta toiseen, aina eivät edes omaiset, lähimmätkään, tiedä, missä rakas vanhempi on. Byrokratian kiemurat siihen lisäksi. Voimia veljellesi ja sinulle. Itselläni on vastaavat kokemukset sekä anopin että äidin kohdalla muutaman vuoden takaa. Ne eivät unohdu, koska oma vuorokin saattaa tulla.