Artikkelin Muistojen iltapäivä kommentit

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Wed, 17 Feb 2010 18:11:49 +0000

Pankin talkkarille; erakotkin voivat juhlia, ikiomalla tavallaan. Eräänä kesäisenä syntymäpäivänäni menimme lähimpien ystävien kesken illastamaan intialaisittain. Lähiystäviä tapaa sen verran usein, etteivät lisääntyvät rypyt enää ketään yllätä.

Liisamarjatalle; jutun pointti oli tosiaan ilo muistoja herättäneestä juhlasta, jossa viihdyimme. Juhlimisen tapaasi olen ihaillut, siinä on aina jotakin hyvin persoonallista. Silloin se tuntuu osallistujastakin antoisalta.

Kirjoittaja: Liisa Järvinen

Liisa Järvinen — Tue, 16 Feb 2010 14:48:55 +0000

HEI ELLINOORA!
Vähän jälkijättöisesti luin kommenttisi muistojen iltapäivästä ja otin sen kiitokseksi, koska itse olin tuon iltapäivän järjestäjä. Moneen kertaan mietin etukäteen, miten ja miksi. Kutsu oli varsin yleinen ja tilaisuus avoin kaikille, jotka lehdestä sen huomasivat.
Koska ammoin virkatyössä ”pappi sai taas kahvia juodakseen” niin monta kertaa ja usein täytekakkujen kera, päätin, että kiitos ei enää. Sitä paitsi lasi kädessä voi seisoskella ja rupatella kaikkien kanssa. Te läsnäolijat teitte juhlastani jotakin.
Sekin täytyy mainita, ettei ole ihan helppoa siirtyä uudelle vuosikymmenelle. Siinä kirjat olivat minulle kirjoittavalle ihmiselle mainio peite. Ei ihan helppoa, vaikka tapoihini kuuluukin kehitellä juhla, jos vähänkin löydän aihetta.
Kiitos siis, Ellinoora, läsnäolosta ja kommentistasi.
Liisamarjatta

Kirjoittaja: Pankin talkkari

Pankin talkkari — Tue, 16 Feb 2010 12:15:37 +0000

Kuulostipa mukavalta. Osaat kertoa niin mukavasti ü

Tosin, sitten kun saisin tilaisuuden osallistua johonkin tuollaiseen, jänistän kuitenkin. Ikuinen erakko.
Jonkun ala-asteen henkilöiden kesken järjestettävän luokkakokous-tyyppisen olivat aktiivisimmat koulukaverit onnistuneet saamaan kasaan – mikä on kyllä jo saavutus sinänsä – ja olivat saaneet sinne vielä porukkaakin paikalle. En tiedä oliko ollut yhtä hieno tunnelma kuin tuossa kertomassasi, mutta nostalginen varmasti kuitenkin.

Kuinka siellä oli naamaryppyjä vertailtu, mietin jälkikäteen, itse en ainakaan ketään tunnistanut kuvista joita jälkeenpäin näin. Paitsi opettajan ü

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Tue, 16 Feb 2010 07:50:53 +0000

Ystävät, muistoilla on merkitystä!
Pensastaskulle onnea etukäteen, merkkipäivänä ja jälkihehkuisia muistoja!

Kirjoittaja: mm

mm — Mon, 15 Feb 2010 15:59:20 +0000

”muistojen hyökyaalto”
Joskus sen aallon päällä voi surffailla. Joskus se taas imaisee sisäänsä niin, että on vaikea hengittää. Aina sieltäkin sitten pääsee pinnalla, ehkä jopa vähän puhtaampanakin…

Kirjoittaja: pensastasku

pensastasku — Fri, 12 Feb 2010 14:48:16 +0000

Tuollaiset juhlat ovat ihania. Pääosassa ihmisten tapaaminen, muistojen jakaminen ja yhdessäolo. Ei syöminen ja juominen eikä puheiden kuuntelu. Idean varmaankin voi matkia on pian sellainen aika.

Kirjoittaja: Simpukka

Simpukka — Thu, 11 Feb 2010 15:13:19 +0000

Tyylikäs iltapäivä. Muistot ja tunteet pintaan nostattava. Kirjoituksestasi ruudun takaa tunnelman aistin.

Kirjoittaja: vilukissi

vilukissi — Tue, 09 Feb 2010 15:51:18 +0000

Elämää eivät ole eletyt päivät, vaan päivät, jotka jäivät mieleen. En muista kuka on noin joskus sanonut, mutta aika osuvasti kuitenkin. Muistojen iltapäivä, hieno nimikin!