Artikkelin Viestintä on kommentit

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Wed, 17 Dec 2008 19:26:21 +0000

Kiitos hienoista kommenteista!
Lastu, olisiko jotenkin niin, että itseämme on se, miten paljon ja millä tavalla olemme antaneet minkin ’ismin’ muokata ajatteluamme – niin ainakin keski-iän tältä puolen katsottuna. Ja yhä voi tuota punnintaa tehdä.

*piti varoa kaanaan kieltä ja sen murteita*
mm, tavallaan blogikirjoittelu on aika lähellä puhekieltä. Myös ’kaanaankielisiä’ blogeja on. Luulen työvuosina saaneeni yliannoksen sitä lajia, kun en nyt yhtään jaksa sellaisia lukea. Hengellisen kirjallisuuden mystiikkaosastoa taas tutkin pitkin matkaa. Siinä ollaan ytimessä, se ravitsee.

Sananjalka, luettavan tekstin ongelma osaksi on, että eleet ja ilmeetkin on luotava sanoilla. Wiio-lainauksesi naurattaa, niinpä taitaa olla – ainakin sillä tavalla, että kukin ymmärtää tavallaan, ei välttämättä tarkoitetulla. Sanot hienosti: *olen siis viestin*.
Sitä kaikkineni.

Kirjoittaja: Sananjalka

Sananjalka — Wed, 17 Dec 2008 17:00:32 +0000

Minä viestin, olen siis viestin. Miten minä viestin, on kiinni tilanteesta. Sanat ovat vain osaksi merkittäviä viestinnässä. Eleet ja ilmeet ja koko ulkoinen olemuksemme viestii rehellisemmin kuin sanamme. Osmo A. Wiio kai sanoi jossain oppikirjassaan, että jos joku ymmärtää sanomasi, se on varmasti erehdys. Evankeliumin viestittäjänä oleminen on mahdotun tehtävä ihmiselle, muttei Jumalalle.
Kolmas huone viestii olemuksellaan rauhaa katsojalleen.

Kirjoittaja: mm

mm — Wed, 17 Dec 2008 11:03:30 +0000

Puhetyöläisenä käytin paljon sanoja. Niitä oli pakko tuottaa tilanteen mukaan. Se tuntui myös mukavalta ja vanhanaikaisen haasteelliselta, ei vain vaikealta. Omaa kieltäänkin aina välillä halusi kehittää ja ottaa uudissanoja omaankin käyttöön. Usein kyllä pääasia oli, että sai annetun ajan täytetyksi edes joillain sanoilla. Yksi päämäärä oli se, että saisi sanomansa ymmäretyksi. Silloin piti varoa Kaanaan kieltä ja sen murteita.

Blogimaailma on antanut mahdollisuuden taas palata sanojen pyörittelyyn. Onneksi täällä ei tarvitse saada aikaan julkaisukelpoista tekstiä, joten rima pysyy matalalla. Täältä löytyy myös mainiota sanankäyttöä monelta kirjoittajalta. Minä nautin täällä.

Kirjoittaja: Lastu

Lastu — Wed, 17 Dec 2008 09:53:20 +0000

Mitä on ajatuksen vapaus? Mikä on juuri meitä itseämme eikä ’median’, ei aatteiden, ei ismien muokkaamaa? Voiko tulla taas tabula rasaksi, jos haluaisi. Sanoilla sotketaan paljon, uudissanoilla enemmän, lyhenteillä eniten. Missä voisi viritellä ajatuksiaan ilman liimaa?

Iäkkö on hyvä sana. Ajatuksena arvokas. Kuin jonkin hyvän alku.