Artikkelin Identiteettikipua kommentit https://kolmashuone.fi/2008/04/25/identiteettikipua/ Kokemuksia, havaintoja, mietiskelyjä; runoja ja tarinoita; ihmettelyjä ja fragmentteja; luettua, kuunneltua, katseltua... Mon, 28 Apr 2008 08:55:12 +0000 hourly 1 https://wordpress.org/?v=6.5.5 Kirjoittaja: Ellinoora https://kolmashuone.fi/2008/04/25/identiteettikipua/#comment-657 Mon, 28 Apr 2008 08:55:12 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2008/04/25/identiteettikipua/#comment-657 En tiedä miksikään, mutta tunnistaminen merkitsee, tieto ei tunnu riittävän. Äiti iloitsee soitoista ja kiittää joka kerran. Hän ilahtuu myös, kun muistaa jotain tai jonkun ja surkeilee, kun erehtyy. Ehkä kasvojen muistaminen on toive, että voisin käydä useammin. Tämä ristiriita on kestettävä: elämäni on täällä, ei siellä. Kiitos siitä, mitä sanot, Ani. Myös itse olen enemmän auditiivinen, äänen tunnistava, puhelimessakin. Ihmettelen äidin lauluakin, sanat löytyvät kuin nauhalta ja sävel kulkee tismalleen.

]]>
Kirjoittaja: mehtäsielu https://kolmashuone.fi/2008/04/25/identiteettikipua/#comment-656 Sun, 27 Apr 2008 10:34:30 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2008/04/25/identiteettikipua/#comment-656 Jännää tuo miten muisti toimii, mitä lopulta jää jäljelle, kun kaikki häviää. Sinun äitisi tunnistaa kasvot. Minun äitini puolestaan tunnisti viimeisenä äänen. Usein kun olin esitellyt itseni, niin hän totesi: Kylhän mää siut tunnistin äänestä. Ja sitten nuo virret. Ne ovat myös niitä, jotka tuntuvat säilyvän loppuun saakka.

]]>