Artikkelin Sysäys kommentit https://kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/ Kokemuksia, havaintoja, mietiskelyjä; runoja ja tarinoita; ihmettelyjä ja fragmentteja; luettua, kuunneltua, katseltua... Fri, 23 Mar 2007 10:33:31 +0000 hourly 1 https://wordpress.org/?v=6.4.2 Kirjoittaja: Ellinoora https://kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-190 Fri, 23 Mar 2007 10:33:31 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-190 Kyllä seminaarimme ohjaajakin on markkinoinut elämäntarinayhdistystä, jolla on lehti, minne voi kirjoittaa juttuja elämästään.
Sipulin kuorimista todella – ja mitä pitemmälle kuorii, sitä enemmän itkettää?
Tuo roolijuttu mahtaa olla se pulma, jota kaiketi olen yrittänyt ratkaista pysymällä poissa niistä ympyröistä, joissa työssä liikuin. Tekeeköhän aika tehtävänsä tässäkin, eli milloin voin mennä vapaasti minne vain ilman rooliodotuksia?

]]> Kirjoittaja: Pabloo https://kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-189 Thu, 22 Mar 2007 19:53:55 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-189 Elämäntarina-ajatus on inspiroiva. On olemassa elämäntarinayhdistys koulutuksineen ja tapaamisineen. Sielläkin yritetään houkutella kirjoittajan omaa ääntä esiin. Luin yllättäen löytynyttä rippikoululaisen päiväkirjaa, siis omaani. En tunnistanut, vaikka teksti oli omaa. Taidammepa olla kuin sipuli, josta voi kuoria monta kerrosta. Tunnistan työminän, mutta usein häkellyttää sukulaisten määrittämä rooli, jota itse en tunnista. Uudessa asuinympäristössä Hämeessä tulijaa pidetään etäällä, tarkkaillaan. Mielenkiinnolla seuraan eläkkeellä olon ja iän lisääntymisen vaikutuksia persoonaan-minuun.

Keväisesti Pabloo

]]> Kirjoittaja: Ellinoora https://kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-188 Wed, 21 Mar 2007 12:52:33 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-188 Näitä ilmaisemisen tapoja olen voinut harjoitella ikäihmisten avoimen yliopiston elämäntarinaseminaarissa viime syksystä lähtien. Hieno mahdollisuus pääkaupunkiseudulla asuvalle! Palaute on tehokas tapa huomata ilmaisunsa vaikutus. Ohjaaja on myös rohkaissut kutakin käyttämään ’omaa ääntään’.

]]> Kirjoittaja: Haavetar https://kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-187 Tue, 20 Mar 2007 19:22:51 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-187 Viisaasti teet, niin itseäsi kuin läheisiäsi ajatellen.

(Ja senkin mitä ei halua muistaa mutta muistaa, voi ilmaista niin monin tavoin, rakentavasti, ei repien.)

Antoisaa kirjoittamista!

]]> Kirjoittaja: Ellinoora https://kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-186 Tue, 20 Mar 2007 17:39:23 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-186 Luultavasti muistimmekin meitä armahtaa, onhan tunnettua, että aktiivisesti voi unohtaa epämieluisia asioita. Ne mitä muistan, koetan kuitenkin kirjata sellaisenaan, että muodostuisi todentuntuinen kuva itsestä ja jokin mahdollinen malli seuraaville sukupolville erilaisista tilanteista selviämiseen. Niin, olen ajatellut samoin kanssasi, vanhempien kanssa selvitettävien asioiden aika on jo ohi, se prosessi on käytävä silloin, kun he ovat vielä voimissaan.

]]> Kirjoittaja: Paju https://kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-185 Tue, 20 Mar 2007 07:21:23 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2007/03/20/sysays/#comment-185 Kirjoituksesi luonnehtii vaihetta, mitä myös itse elän. Aluksi mietin, mitä sensuroin, etten tee väkivaltaa totuudelle, mutta ihmeesti ”työ” on tekijäänsä neuvonut, ja armo pilkahtelee: on luonnollista olla niin monenkirjava, kun sitä ympäristökin erilaisine ihmisineen on 😉

Liekö ikäntymistä, että se sormi joka ennen syyttävästi osoitti (esim. äitiä kohtaan), on ruvennut ymmärtämään, silittämään (mutta ei silottelemaan).

]]>